Strasbourgin No Border -leiri: romanityöryhmän raportti (9/8/02)

ROMANI -KAMPANJA

Romanityöryhmä syntyi pääasiassa niiden ongelmien ympärille, joita romanien karavaani tällä hetkellä kohtaa. Saksassa kiertävä romanikaravaani on vaikeuksissa. Karavaanista on tullut eräänlainen pysyvä demo. Samalla siihen osallistuneet 650 romania ovat väsyneitä kiertämiseen, ruoasta on puutetta ja lapset ovat kovin sairaita. Karavaani ei ole saanut juurikaan tukea antirasistisilta järjestöiltä. Myös kirkot ovat jäykkiä eivätkä osoita solidaarisuutta romanikaravaanille, koska heille tuli taannoin ongelmia, kun kurdit valtasivat kirkkoja muutama vuosi sitten. Romanityöryhmän tarkoitus Strasbourgissa oli antaa lähtölaukaus laajemmalle romaneiden oikeuksien puolesta tehtävälle kampanjalle. Romanikaravaanista ei saapunut ketään Strasbourgiin (ainakaan ensimmäiseen työryhmään), koska kaksi romania, jotka olisivat voineet tulla, ovat koko yhteisön koossapitäviä voimia ja he katsoivat, että olisi liian vaarallista jättää karavaani. Myös pelko rajakontrollista esti aikeet. Karavaani on ollut kuitenkin myös erittäin positiivinen kokemus monille romaneille, joilla ei ole kokemusta ns. poliittisesta toiminnasta. 2 500 romanista 650 pääsi osallistumaan karavaaniin. Joillakin on töitä, joten he eivät voineet osallistua – toisaalta myös 650 ihmisen karavaani on helpompi järjestää kuin 2500 ihmisen. Vaikka romanit ovat saaneet karavaanin kautta asiaansa näkyviin ja kuuluviin (käyneet puhumassa alueellisille päättäjille, tuoneet ongelmansa kaikkien nähtäväksi eri paikoissa...), tärkeintä ovat olleet romaneiden välille syntyneet kontaktit: sen sijaan, että he odottaisivat passiivisesti karkotuspäätöstä, he ovat voineet toimia yhdessä saaden toisistansa turvaa karkotuksia vastaan noborder-aktivistien luomassa poliittisessa tilassa.

Työryhmässä käytiin läpi romaneiden tilannetta eri Euroopan maissa. Todettiin, että kollektiiviset karkotukset rikkovat Geneven sopimusta ja kaikkia muita turhanpäiväisiä aikansa eläneitä sopimuksia, joissa määritellään, että jokainen turvapaikkahakemus on käsiteltävä yksilöllisenä tapauksena. Työryhmässä pohdittiin yleisesti niitä poliittisia keinoja, joita romanit voivat käyttää. On ilmeistä, että karavaania järjestää muutama aktiivinen noborder –tyyppi, jotka eivät millään pysty auttamaan romaneita heidän lukuisissa ongelmissaan: lääkkeiden ja ruoan hankkiminen sekä karkotuksiin liittyvät asiat vaativat paljon työtä. Tällä hetkellä ilmassa on loppuun palamisen tuntua (sekä romaneiden että muiden keskuudessa). Vaikka todettiin, että karavaani on ollut hieno kokemus, tunnustettiin, että on pohdittava kampanjan jatkuvuutta. Karavaani oli kuitenkin melko spontaani vastaus siihen repressioon, sietämättömään tilanteeseen ja jatkuvaan karkotusuhkaan, jonka alla romanit elävät.

Romanikysymys osuu siirtolaisuuskeskustelun ytimeen: nämä ihmiset ovat juuri niitä, jotka voivat murtaa "pakolaisten palauttamisdiskurssin". Romanit, joilla ei ole kotia missään, haluavat elää siellä, missä ovat töissä ja missä ovat synnyttäneet lapsensa ja rakentaneet perheensä. Eli tässä tapauksessa Saksassa. Romaniasia on myös hyvin liitettävissä IOM:n vastaiseen kampanjaan ja eri instituutioiden vastaiseen kampanjaan, jotka ovat mukana karkotusbisneksessä. Käytännössä työryhmä perusti osallistujien keskuudessa romaniverkoston, joka pyrkii edistämään romanien taistelua.

Linkkejä:

http://www.noborder.org/strasbourg/ Strasbourgin rajaleiri
http://fi.noborder.org/ No Border Finland